Innovaatiomessut 14.3.2017
Valkuaisfoorumin Innovaatiomessujen alustukset sekä paneelikeskustelu:
Suora linkki Valkuaisfoorumin Youtube-kanavalle, jossa kaikki alla olevat alustukset.
Avauspuheenvuoro: Vilja-asiamies Max Schulman, MTK
Alustus: Tutkimuspäällikkö Raija Lantto, VTT
Paneelikeskustelu
Panelisteina toimivat:
- Vilja-asiamies Max Schulman, MTK
- Maaseutuyrittäjä Simo Horkka, Jokioinen
- Kehistypäällikkö Pirjo Hissa, Hankkija
- Tohtorikoulutettava Marjukka Lamminen, Helsingin yliopisto
- Finsect Oy:n perustaja Lauri Jyllilä
- Ruoka-asiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK
Ständeillä mukana olleiden esittelytekstit
Kuvia tapahtumasta: Innovaatiomessut
Valkuaisfoorumin Innovaatiomessuilla katsottiin tulevaisuuteen
Valkuaisfoorumin Innovaatiomessut pidettiin tiistaina 14.3. Mustialassa. Laaja, lähes 200 osallistujan joukko alan toimijoita oli paikan päällä pohtimassa valkuaisomavaraisuuden nykytilaa ja miten sitä saataisiin parannettua. Osaajajoukko koostui alkutuotannon, rehuteollisuuden, kasvinjalostuksen, siementuotannon, rehunsäilönnän, elintarvikesektorin, ammattikeittiöiden, tutkimuksen, koulutuksen ja neuvonnan edustajista. Lounaana tarjottiin kotimaisiin valkuaiskasveihin perustuvia herkkuja.
Kasvivalkuainen tekee tuloaan uusissa muodoissa aterioihin. Perinteinen suomalainen ruokakasvi härkäpapu on löydetty uudelleen ja Mustialassakin sitä oli tarjolla marinoituna, jauhelihakastikkeen seassa, leivän päälle levitettävänä hummuksena ja pikkuleivissä. Kaupastakin löytyy uusia innovatiivisia kasvivalkuaiseen perustuvia puolivalmisteita.
Palkokasvit lisäävät ansaitusti suosiotaan ja erityisesti härkäpavun viljelyala on viime vuosina ollut selvässä nousussa. Myös herneelle on kysyntää. Kotimaisen viljelyn lisääntyminen on tärkeää, jotta kasvivalkuaisbuumi saadaan tyydytettyä kotimaisilla vaihtoehdoilla. Tuontisoijalle tarvitaan vaihtoehtoja, on kyseessä sitten elintarvikkeet tai kotieläinten rehut.
Tuotanto, markkinat ja tulevaisuuden innovaatiot avainasemassa
Avauspuheenvuorossa MTK:n vilja-asiamies Max Schulman peräänkuulutti yhteistyön merkitystä osana valkuaisomavaraisuuden edistämistä. Valkuaiskasvien viljelyä on lisättävä ja toisaalta markkinoiden pitää uskaltaa kehittyä. On turvattava kotimainen kysyntä ja toisaalta markkinoille on saatava uusia, innovatiivisia tuotteita. Tähän tarvitaan uusia ideoita, uusia tuottajia ja uusia markkinoita tuotannon kannattavuuden turvaamista unohtamatta.
Ruokahävikin pienentäminen on yksi keino edistää valkuaisomavaraisuutta, totesi VTT:n tutkimuspäällikkö Raija Lantto. Syödään kaikki se ruoka mikä ostetaan ja valmistetaan. Tulevaisuuden proteiinilähteitä ovat Lanton mukaan valkuaispitoisten kasvien lisäksi kasviperäisten raaka-aineiden jalostuksen yhteydessä syntyvät sivuvirrat, vajaasti hyödynnetty kala ja kalateollisuuden sivuvirrat sekä syötävät hyönteiset. Lisäksi Lantto nosti vahvasti esiin myös kauraproteiinin, joka on jo nyt hyvässä nosteessa hyvänä valkuaisen lähteenä. Hyönteiset ovat osa VTT:n tutkimus- ja kehittämistyötä ja jauhomadoille ja kotisirkoille onkin jo kehitetty fraktiointiratkaisuja. Seuraava ruuantuotannon suuri harppaus saattaa olla soluviljely, jossa valkuainen tuotetaan soluilla erilaisissa reaktoreissa. Tämä saattaa olla arkea kotikeittiöissä jo muutamien vuosien päästä ennusti Lantto.
Valkuaisomavaraisuus on yhteinen tahtotila
Paneelikeskustelussa pohdittiin valkuaisomavaraisuuteen liittyviä vahvuuksia ja tulevaisuuden visioita sekä haasteita, joita pitää ratkaista. Panelisteina olivat MTK:n vilja-asiamies Max Schulman, maaseutuyrittäjä Simo Horkka Jokioisilta, kehityspäällikkö Pirjo Hissa Hankkijalta, tohtorikoulutettava Marjukka Lamminen Helsingin yliopistosta, Finsect Oy:n perustaja Lauri Jyllilä ja MTK:n ruoka-asiamies Anni-Mari Syväniemi.
Kaikkien panelistien puheenvuoroista välittyi selkeä viesti, että valkuaisomavaraisuus on yhteinen tahtotila. Meillä on paljon vahvuuksia ja mahdollisuuksia. Erityisesti esiin nostettiin teollisuuden merkitys, joka on valkuaisomavaraisuuden edistämisessä vahvasti mukana. Valkuaisraaka-aineiden kysyntä on tällä hetkellä jo suurempaa kuin tuotanto. Tämä on mahdollisuus, mutta myös haaste. Markkinoita löytyy, nyt pitää saada viljelyhalukkuutta lisättyä. Yhtenä haasteena nousi esiin asenteet ja vanhat tottumukset, joihin tarvitaan muutoksia. Pitää uskaltaa lähteä yrittämään ja kokeilemaan. Kuluttajapuolelle tarvitaan lisää reseptiikkaa, joka edistää kotimaisten kasvivalkuaisraaka-aineiden käyttöä.
Tulevaisuuden innovaatioita ovat levät ja hyönteiset. Jotta levien käyttö valkuaisen lähteenä saadaan kannattavaksi, on tuotantokustannuksia pystyttävä alentamaan. Lainsäädäntö erityisesti elintarvike- ja rehuteollisuudessa rajoittaa uusien innovaatioiden ja tuotteiden siirtymistä käytäntöön. Tämä näkyy mm. hyönteistaloudessa. Hyönteisraaka-ainetta tuotetaan ja jatkojalostetaan jo nyt ja samanaikaisesti odotetaan lainsäädännön muuttumista, joka mahdollistaa hyönteisten elintarvikekäytön.
Verkostoituminen täydessä käynnissä. Paneeli menossa.
(Kuva: Marketta Rinne, Luke) (Kuva: Kaisa Kuoppala, Luke)
Lupauksia valkuaisomavaraisuuden edistämiseksi
Innovaatiomessuilla oli mahdollisuus antaa lupaus, miten kukin omalta osaltaan aikoo edistää valkuaisomavaraisuutta. Tässä kooste annetuista lupauksista:
- Lupaan ostaa kotimaisiin valkuaisraaka-aineisiin perustuvia tuotteita
- Lupaan käyttää kotimaisiin valkuaisraaka-aineisiin perustuvia raaka-aineita ja tuotteita
- Lupaan ennakkoluulottomasti kokeilla ja käyttää kotimaisiin valkuaislähteisiin perustuvia tuotteita
- Lupaan kehittää reseptiikkaa, jossa mukana kotimaiset kasvivalkuaiset
- Lupaan viljellä kotimaisia valkuaiskasveja
- Lupaan tehostaa viljelykiertoa valkuaiskasvien avulla
- Lupaan aloittaa kotimaisten valkuaiskasvien viljelyn
- Lupaan käyttää kotimaisia kasvivalkuaisraaka-aineita lypsykarjan ruokinnassa
- Lupaan uskoa, että kotimaisia valkuaiskasveja viljellään enenevissä määrin
- Lupaan olla mukana valkuaiskasvilajikkeiden ja siementuotannon kehittämisessä
- Lupaan ostaa kotimaista kasvivalkuaista rehuteollisuuden tarpeisiin
- Lupaan edistää hyönteistaloutta
- Lupaan viedä hyönteistuotantoa yhä useammalle maatilalle
- Lupaan opetuksessa pitää valkuaisomavaraisuuteen ja sen edistämiseen liittyvät asiat esillä
- Lupaan tutkimuksessa pitää valkuaisomavaraisuuteen ja sen edistämiseen liittyvät asiat esillä
- Lupaan edistää valkuaisomavaraisuutta välittämällä siihen liittyvää tietoa
- Lupaan viestiä tehokkaasti kotimaiseen valkuaiseen liittyvästä tutkimuksesta
- Lupaan promota kotimaista ruokaa ja ruokakulttuuria
- Lupaan pitää lainsäädäntöön liittyvissä asioissa kotimaisen valkuaisomavaraisuuden esillä
- Lupaan edistän lainsäädäntömuutoksia hyönteisten rehukäytön sallimiseksi
- Lupaan edistää valkuaisomavaraisuuden edistämiseen liittyvän tutkimusrahoituksen saamista
- Lupaan tukea suomalaisia innovaatioita, myös valkuaiseen liittyviä
- Lupaan opiskella lisää valkuaiskasveihin liittyviä asioita
- Lupaan aktiivisesti seurata valkuaiskasvien viljelyyn ja käyttöön liittyviä asioita
- Lupaan edistää valkuaisomavaraisuuteen liittyvää yhteistyötä
- Lupaa pitää iloa, valoa ja tulevaisuudenuskoa yllä
Kävijöiden palaute
Ständeillä olleiden palaute
Innovaatiomessut 14.3. Mustialssa, tarkemmat tiedot ja ohjelma tästä linkistä: Innovaatiomessut.
Innovaatiotyöpaja 12.2.2016
Innovaatiotyöpaja pidettiin 12.2.2016 Jokioisten Tietotalolla. Työpaja toteutettiin yhteistyössä Innovoinnilla ja kokeilutoiminnalla kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä -hankkeen kanssa. Paikalla oli laaja-alainen osaajajoukko pohtimassa keinoja, miten edistää valkuaisomavaraisuutta. Osallistujia oli niin tutkimuksen, koulutuksen, kehittämisen, alkutuotannon, yrittäjyyden, elintarvikesektorin kuin ravitsemuksenkin tahoilta. Ajatuksia innoittamaan esille oli laitettu monenlaisia kasviproteiinipohjaisia tuotteita, niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin.
Kasviproteiinipohjaisia tuotteita herättelemään osallistujien ajatuksia. (Kuva: Katariina Manni, HAMK)
Tilaisuuden avauksen jälkeen oli kolme kotimaiseen kasvivalkuaiseen liittyvää alustusta, joista Harri Laine käsitteli yrittäjyyttä ja jatkojalostusta, Karri Mikkonen ravitsemusta ja Sanna Vähämiko mahdollisuuksia ja haasteita. Alustuksista tehtiin videotallenteet, jotka on saatavilla alla olevista linkeistä. Lisäksi avauksen ja kahden alustuksen esitykset on saatavilla videotallenteiden alapuolella olevista linkeistä.
Video avauksesta:
Innovaatiotyöpajan avaus - Katariina Manni, Valkuaisfoorumi-hankkeen projektipäällikkö, HAMK
Esitysdiat:
Katariina Manni, HAMK
Video alustuksesta:
Jatkojalostus on kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuus – Harri Laine, yrittäjä, Arolan Luomu
Video alustuksesta:
Kotimainen kasviproteiini ravitsemussuosituksissa ja ruuanvalmistuksessa – Karri Mikkonen, ravitsemuspäällikkö ja ravitsemusterapeutti, Tekme Oy
Esitysdiat:
Karri Mikkonen, Tekme Oy
Video alustuksesta: Kasviproteiinin monet mahdollisuudet - Sanna Vähämiko, projektipäällikkö, LounaFood, Brahea-keskus:
Osa 1 ja
osa 2
Esitysdiat:
Sanna Vähämiko, LounaFood, Brahea-keskus
Alustusten jälkeen työskenneltiin kolmessa teemakohtaisessa pienryhmässä, joiden aiheet olivat: Kotimaisten kasviproteiinin saatavuus, kotimainen kasviproteiini lautasella ja kotimaisesta kasviproteiinista uutta yrittäjyyttä. Jokainen ryhmä pohti teemaansa nelikenttäanalyysin (SWOT) pohjalta sekä mitä jatkotoimenpiteitä asioiden edistämiseksi tarvitaan. Työpajatyöskentelyn jälkeen tuotokset esiteltiin kaikille ja käytiin keskustelua aiheista.
Pienryhmätyöskentelystä tehty kooste on luettavissa tästä linkistä
Työpajoissa esiinnousseita pääkohtia:
- Kotimainen kasvivalkuainen on nyt trendi, johon pitää tarttua
-
Nykyiset ravitsemussuositukset suosivat kotimaista kasvivalkuaista, tähän pitää pystyä vastaamaan tuotannolla, tuotekehityksellä ja käytöllä
- Kotimaisen kasvivalkuaisen näkyvyyttä ja tunnettuutta tulee edistää, esim. julkkiskokit mukaan tähän kampanjaan, teemaviikkoja julkisiin ruokaloihin, reseptiikan kehitystä
- Valkuaiskasvien monikäyttöisyys on vahvuus, jota tulee nostaa esiin
-
Tuottajien ja raaka-aineiden käyttäjien (esim. suurkeittiöt) yhteistyötä tulee edistä
- Yrittäjät tarvitsevat apua tuotekehityksessä ja markkinoinnissa
- Tilojen välistä yhteistyötä tarvitaan
- Valkuaiskasvien viljelyn ja rehukäytön hyödyt esiin myös euroina
- Tukipolitiikalla, esim. valkuaiskasvipalkkioilla, voidaan ohjata kiinnostusta valkuaiskasvien viljelyyn
Ilmapiiri tilaisuudessa oli innostunut ja kaikista huokui tahto viedä omalla tahollaan valkuaisomavaraisuutta edistäviä asioita eteenpäin. Toisaalta todettiin myös valkuaisomavarsiuuden edistämisen monet haasteet, jotka liittyvät mm. yrittäjyyteen, jatkojalostukseen, elintarviketeollisuuteen, myyntiin ja markkinointiin sekä kuluttajiin. Selkeä viesti kuitenkin oli, että yhteistyö, verkostoituminen sekä avoimuus ja tunnettuuden lisääminen ovat avainasemassa valkuaisomavaraisuutta edistettäessä. Ja tässä työssä tulee huomioida koko elintarvikesektori alkutuotannosta jalostavaan teollisuuteen ja kauppaan, kuluttajia unohtamatta.
Innovaatiotyöpajan ilmapiirissä huokui innostuneisuus. (Kuva: Satu Suoranta, HAMK)
Tästä linkistä löytyy lisää kuvia Innovaatiotyöpajasta
Kutsu Innovaatiotyöpajaan (pdf)
Innovaatiotyöpajan tavoitteena on edistää valkuaisomavaraisuutta Hämeen alueella. Työpajaan kootaan elintarvikealan toimijoita alkutuotannosta jatkojalostajiin ja tuotteiden käyttäjiin saakka, kuluttajia unohtamatta. Työpajassa verkostoidutaan, etsitään uusia liikeideoita, kartoitetaan hämäläisen valkuaisen mahdollisuuksia ja haasteita sekä mietitään keinoja, miten lisätä Hämeessä tuotetun valkuaisen tuotantoa ja käyttöä. Työpajan alussa on teemakohtaisia alustuksia, jotka johdattelevat varsinaiseen työpajatyöskentelyyn.
Ohjelma:
Klo 8.30 Kahvi
Klo 9.00 Työpajan avaus – Katariina Manni, Valkuaisfoorumi-hankkeen projektipäällikkö, HAMK
Klo 9.15 Alustukset työpajatyöskentelyyn:
• Jatkojalostus on kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuus – Harri Laine, yrittäjä, Arolan Luomu
• Kotimainen kasviproteiini ravitsemussuosituksissa ja ruuanvalmistuksessa – Karri Mikkonen, ravitsemuspäällikkö ja ravitsemusterapeutti, Tekme Oy
• Kasviproteiinin monet mahdollisuudet - Sanna Vähämiko, projektipäällikkö, LounaFood, Brahea-keskus
Klo 10.15 Työpajatyöskentelyä teemoittain
Klo 11.15 Työpajojen tulosten esittely ja jatkotoimenpiteistä sopiminen
Klo 12.00 Lounas (omakustanteinen)
Innovaatiotyöpajasta tehdään kooste, joka tulee tälle sivulle.