Vesiseurannan mittaustulokset 2016, Riuskanoja
Vedenlaadun seuranta
Mustialan tilakeskuksen läpi virtaavassa Riuskanojassa oli vuonna 2016 käytössä kaksi automaattimittalaitetta. Laitteet mittasivat 30 minuutin välein sameutta sekä nitraatin ja orgaanisen hiilen pitoisuuksia vedessä. Mittalaitteet olivat Riuskanojassa 14.4. - 7.11.2016 välisen ajan.
Marja-Leena Vitie (vas.) ja Tiina Tulonen (oik.) HY Lammin biologiselta asemalta ottamassa vesinäytteitä ja huoltamassa mittareita. Lopuksi mittari laitettiin takaisin Riuskanojaan. (Kuvat: Katariina Manni, HAMK)
Vesinäytteitä laboratorioanalyysejä varten otettiin vuoden 2016 aikana yhdeksän kertaa. Automaattilaitteiden tulokset kalibroitiin laboratorioanalyysien avulla. Riuskanojan virtaamahavaintoja tehtiin useita kertoja kuukaudessa siivikolla, jolla mitattiin ojasta keskimääräinen virtausnopeus ja samalla mitattiin uoman syvyys ja leveys.
Riuskanojan päivittäinen virtaama laskettiin vertaamalla ojasta siivikolla tehtyjä mittauksia SYKE:n lähimmän virtaamamittauspisteen havaintoihin (Nummenjoki, Lohja).
Riuskanojan laboratorioanalyysitulokset vuonna 2016:
Automaattimittalaitteen kokonaisfosfori on laskettu vertaamalla mittarin antamia sameustuloksia laboratoriossa määritettyihin kokonaisfosfori tuloksiin (r2=0,61). Alla olevissa kuvissa nitraatti- ja kokonaisfosforipitoisuus Riuskanojassa 2016 mitattuna automaattimittalaitteella ja laboratoriossa.
Alla olevissa kuvissa sameus ja orgaanisen hiilen kokonaispitoisuus Riuskanojassa 2016 mitattuna automaattimittalaitteella ja laboratoriossa.
Alla olevassa kuvassa riuskanojan virtaama, ilman lämpötila ja sademäärä (Jokioinen) automaattisen mittausjakson aikana vuonna 2016.
Alla olevissa kuvissa Riuskanojan arvioitu keskimääräinen ravinnekuormitus eri kuukausina vuonna 2016 perustuen mittausjakson aikana automaattisella mittalaitteella saatuihin havaintoihin ja laboratorioanalyyseihin.
Olkisuodinkokeen aikana (4.6.-21.6.2016) automaattimittalaitteilla ei havaittu nitraattipitoisuudessa selvää eroa ylä- ja alapuolisen ojaveden välillä.
Säätösalaojitettujen peltolohkojen ja vertailupellon kaivoista haettiin vesinäytteet yhteensä 11 kertaa 2.5.-28.11.2016 välisenä aikana. Alla olevassa taulukossa on laboratorioanalyysien keskiarvotulokset säätösalaojalohkojen kaivoissa sekä vertailukaivossa vuonna 2016.
Edellä olevat kuviot ja taulukot suurempina tästä linkistä
Vesiseurannan mittaustulokset 2015, Riuskanoja
Vedenlaadun seuranta
Mustialan tilakeskuksen läpi virtaavaan Riuskanojaan asennettiin kesällä 2015 kaksi automaattimittalaitetta. Laitteet mittasivat 30 minuutin välein sameutta sekä nitraatin ja orgaanisen hiilen pitoisuuksia vedessä. Mitta-asemat keräsivät vedenlaatutietoa heinäkuusta joulukuun loppuun saakka.
Vesimittarin sijaintipaikka ja mittarin asennus. Mittaria asentamassa Lauri Arvola Helsingin yliopistosta Lammin biologiselta asemalta.
(Kuvat: Katariina Manni, HAMK)
Vedenseurantamittareiden 1 ja 2 sijaintipaikat Riuskanojassa.
(Kuvat: Katariina Manni, HAMK ja Jouko Lindroos, HAMK)
Riuskanojan vedenlaatu 2015 – automaattiset mittalaitteet
Riuskanojan vedenlaadun vaihtelu havaintopisteessä 2 vuonna 2015 (optinen S::can-mittalaite). Lukemat on kalibroitu laboratorioanalyysitulosten avulla.
Virtaama on laskettu Riuskanojasta syys-joulukuussa mitattujen virtaamien avulla koko havaintojaksolle käyttäen Nummenjoen (Lohja) päivittäisiä virtaamatietoja.
Riuskanojan vedenlaatu-laboratorioanalyysit
Ruiskanojasta otettiin vesinäytteitä analysoitavaksi laboratoriossa kahdesta havaintopisteestä yhteensä yhdeksän kertaa heinä-marraskuussa 2015. Laboratorioanalyysien tulokset Riuskanojan kahdessa havaintopisteessä 1 ja 2:
Automaattisten mittalaitteiden ja laboratorioanalyysien vedenlaatutulosten vastaavuus
Mitta-anturit ja laboratorioanalyysit mittasivat vedenlaatua yhteneväisesti:
Riuskanojan vedenlaatu oli odotettua sameampaa ja ravinteikkaampaa ja ojavedessä havaittiin lisäksi kesän aikana runsaasti leväkasvustoa. Mitta-anturit likaantuivat herkästi ja niitä huollettiin tavallista useammin.
Edellä olevat kuviot ja taulukot suurempina tästä linkistä
EMMI-ympäristömonitorointijärjestelmä
EMMI-ympäristömonitorointijärjestelmä on
Masinotek Oy:n hankkeelle toimittama tiedonkeruualusta.
EMMI-järjestelmään kerättiin Riuskanojaan asennettujen automaattisten mitta-antureiden mittaamat vedenlaatutiedot. Jatkuvatoimisesti seurattavia vedenlaatuparametreja olivat sameus, orgaaninen hiili ja nitraattityppi. Lisäksi EMMIin tallentuivat reaaliaikaisesti Mustialan sääaseman tiedot, kuten tuulen nopeus ja suunta, ilmapaine, kosteus ja ilman lämpötila.
EMMI-järjestelmään tallennettiin myös Riuskanojasta säännöllisesti otettujen vesinäytteiden laboratorioanalyysitulokset, virtaamatiedot sekä säätösalaojitus- ja biosuodinkokeiden vesinäytteiden analyysitulokset.
Masinotek Oy
Vesien ekologinen tila
Suomen ja EU:n alueella pintavesien tilan arvioinnissa käytetään ekologisen tilan luokitusta. Vesien ekologiseen tilaan vaikuttavat vedenlaadun (fysikaalis-kemialliset tekijät) lisäksi biologiset tekijät, kuten vesikasvit, kasviplankton, kalat ja pohjaeläimet. Järvet, joet ja rannikkoalueet luokitellaan ekologisen tilan perusteella viiteen tilaluokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono.
Vesimuodostuman tilaa verrataan olosuhteisiin, joissa ihmistoiminta ei ole aiheuttanut havaittua vaikutusta eliöstössä. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon veden laatutekijät (kokonaisravinteet, pH, näkösyvyys) ja hydromorfologiset tekijät (mm. keskimääräinen talvialenema, vaellusesteet).
Jotta luokittelu olisi mahdollista, pintavedet on jaettu maantieteellisten ja luonnontieteellisten piirteiden mukaan eri tyyppeihin. Sisävesien tyypittelyssä tärkeitä erottavia tekijöitä ovat mm. valuma-alueen maaperä (turve, kivennäismaa, savi), vesistön koko (joet ja järvet), syvyys ja viipymä (järvet). Vesienhoidon tavoitteena on vesien hyvä ekologinen tila. EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin perustuva ekologisen tilan luokittelu on korvannut Suomessa aiemmin käytetyn vedenlaatuun perustuvan pintavesien käyttökelpoisuusluokituksen.
Lisätietoa vesien tilasta (www.ymparisto.fi)
Vesien tilaan liittyvää sanastoa