Valmennuksen toteutus

Valmentaja ottaa dialogisia menetelmiä ja niitä vastaavia menetelmäkortteja haltuun ja suunnittelee valmennusta yksin tai ryhmänsä kanssa. Valmennus voi olla koulutusta, work shop -työskentelyä, dialogikahvilatoimintaa, ohjausta ja vertaisohjausta oppimisyhteisöissä, opiskelijaryhmissä, tiimeissä ja työryhmissä. Valmennus aloitetaan yhteisössä yhteisellä nykyisten dialogisten toimintatapojen kartoituksella ja kehittämistarpeiden läpinäkyväksi tekemisellä. Valmennus auttaa luomaan konkreettisen ja käytännönläheisen kokonaiskuvan dialogisesta oppimisesta ja tiedonluomisesta. Dialogisten menetelmäkorttien avulla tapahtuva yhdessä ja itsekseen harjoittelu rakentaa dialogiosaamista pala palalta.

Valmennuksen kysymykset

Dialogisen oppimisen valmennusohjelman toteutuksessa on aiheellista ottaa huomioon seuraavat näkökohdat:

• mitä harjoitellaan (dialogiosaamisen portaat ja tasot)
• mitä varten harjoitellaan (dialogisen oppimisen ja tiedonluomisen aito toteutuminen yhteisöissä, paremman tuloksen aikaansaamiseksi)
• miten harjoitellaan (systemaattinen, porras portaalta etenevä tai kertakohtainen menetelmäkorttien avulla työskentely; uusia dialogisen yhdessä työskentelyn muotoja saadaan yhdistelemällä tarpeen mukaan dialogisten menetelmäkorttien työtapoja)
• milloin harjoitellaan (oppimisyhteisön, tiimin tai työryhmän yhteistyön alkaessa ja jatkuessa, jokaisella tilapäisen ryhmän kokoontumiskerralla; tiedostavasti ja systemaattisesti tapahtuva menetelmäkorttien avulla työskentely harjoitusmielessä jää sivuun, kun dialoginen oppiminen ja tiedonluominen sujuvat)
• missä harjoitellaan (oppimisyhteisössä pienryhmän/suurryhmän työskentelyssä, tiimien ja työryhmien yhteistyötilanteissa, kokouksissa, ylipäätään erilaisissa yhteisöissä kasvokkain tai verkossa)