ValmennusohjelmaPortaatToteutusMahdollisuuksia
ValmennusohjelmaPortaatToteutusMahdollisuuksia
Valmennusohjelma

Valmennuksen portaat, tasot ja menetelmät

Valmennuksen avaimena dialogiset menetelmäkortit
Valmennusohjelma rakentuu dialogiosaamiseen, dialogiseen oppimiseen ja tiedonluomiseen kuuluvista toimintatavoista ja menetelmistä. Niiden haltuun ottamista varten luotiin ns. dialogiset menetelmäkortit. Jokaisessa menetelmäkortissa kerrotaan tavoite, työskentelyohjeet ja menetelmän tuottaman ajattelun pohdintatapa. Jokaisessa menetelmäkortissa on myös kerrottu Dialogilla syvätehoa oppimiseen -web-palvelun dialogikohtaus, jonka avulla voi syventää ymmärrystään oppimisen kohteena olevasta dialogisesta menetelmästä.

Dialogisen oppimisen ja tiedonluomisen kehittäminen vaatii valmentajaa ja valmentautumista. Valmentaja ottaa dialogisia menetelmiä yksi kerrallaan haltuun sen verran, että hän voi ottaa menetelmän osallistujien kanssa käyttöön. Kaikki osallistujat osallistuvat menetelmäharjoituksiin. Myös valmentaja tietää harjoittelevansa muiden mukana. Jokaisen osallistujan kehitteillä oleminen luo rentoa ja myönteistä ilmapiiriä. Valmentaminen/valmentautuminen on tiedostavasti työskentelyä, tulemista tietoiseksi siitä, miten toimia yhteistyössä muiden kanssa. Tietoiseksi tuleminen tarkoittaa, että pystyy havainnoimaan, tutkailemaan, arvioimaan ja muuttamaan toimintaansa vuorovaikutustilanteissa. Kun osallistujat saavat kokemuksia dialogisuudesta, se innostaa heitä jatkamaan dialogisten menetelmien oppimista, aina seuraavalle portaalle ja tasolle.

Menetelmiä harjoitellaan valmennuksessa neljällä portaalla ja tasolla, jotka ovat valmennuksen startti (1. porras), dialogiosaamisen perusmenetelmien taso (2. porras), dialogista asennetta koulivien menetelmien taso (3. porras) ja dialogiosaamista syventävien menetelmien taso (4. porras). Tämä valmennuksen porrastus ja tasoluokitus on kuitenkin etenemissuositus, jota voi harkintansa mukaan muuttaa. Dialogisen oppimisen ja tiedonluomisen kehittäminen aloitetaan ns. starttiportaalta, jolloin viritytään osallistumaan spontaanisti keskusteluun ja yhteiseen tiedonluomiseen, tutkailemaan omaa toimintaa ja ajattelemaan yhdessä. Luodaan keskustelevaa avointa ja luottamuksellista yhdessä ajattelemisen ilmapiiriä. Sen jälkeen harjoitellaan tiettyjä dialogisia perusmenetelmiä. Kun on saanut perusmenetelmistä konkreettisesti kiinni ja osaa soveltaa niitä jonkin verran vuorovaikutuksessa erilaisissa keskusteluissa ja yhteisöissä, sen jälkeen on helpompi paneutua omaa dialogista asennetta kouliviin menetelmiin. Ne ovat menetelmiä, joiden avulla pääsee konkreettisesti kiinni suhtautumisensa luonteeseen. On huomattava, että suhtautumisen ihmisystävällisyys ja vastavuoroisuus on koko dialogiosaamisen ydin ja perusta. Dialogisten perusmenetelmien ja dialogisen asenteen riittävän haltuun ottamisen jälkeen ovat vuorossa dialogiosaamista syventävät menetelmät. Vähitellen tavoitteellisen ja tiedostavan harjoittelun tuloksena dialogiosaaminen muuttuu luonnolliseksi osaksi omaa toimintaa. Siitä tulee ikään kuin olemisen tai elämisen tapa.