Menetelmä 3: Harjoita kuninkuuslajia - koe tiedustelemisen mahti (Puhtaiden avoimien kysymysten muotoileminen, toisen ajattelun avaamisena)

(Puhtaiden avoimien kysymysten muotoileminen, toisen ajattelun avaamisena, III Dialogisen hetken synnyttäminen, dialogikohtaus 26, engl. 16)

Tavoitteena on oppia tiedustelemalla avaamaan toisen ajattelua, auttamaan toista kehittelemään ajatteluaan tai edistämään yhteistä tiedonluomista. Tavoitteena on oppia muotoilemaan puhtaita avoimia kysymyksiä. Kysymykset ovat puhtaita ja avoimia silloin, kun niistä puuttuu kysyjän kanta, näkökulma tai johdattelu, joka saisi vastaamaan tietyllä tavalla. Tavoitteena on oppia aloittamaan kysymys kysymyssanalla ja kysyä lyhyesti. Näin toisen ajattelua avataan sellaisenaan, värittämättä sitä omalla ajattelulla. Taitoa sinänsä on hoksata ylipäätään kysyä toiselta hänen ajattelustaan!

Muista havainnoida tiedostavasti suhtautumisesi ihmisystävällisyyttä ja vastavuoroisuutta!

Ohjeet

• ohjaaja johdattelee menetelmään ja havainnollistaa avoimien kysymysten muotoilemista
• osallistujat ottavat parin
• parin kanssa kokeillaan avoimien kysymysten muotoilemista
• keskusteluteeman fokus valitaan oppimistavoitteen tai tiedonluomisen kannalta mielekkääksi (tässä esim. Kysymisen voima oppimisessa)
• ensin puhuu toinen ja toinen tiedustelee hänen puheestaan avoimella kysymyksellä
• puhuja kertoo kerrallaan n. 2 virkettä; se muodostaa yhden kokonaisuuden, josta kuulemastaan tiedustelija kysyy avoimella kysymyksellä lisää
• puhuja vastaa ja aina näistä vastauksista tiedustelija kysyy lisää
• puhuja kertoo yht. 5 kokonaisuutta, tiedustelija kysyy yht. 5 avointa kysymystä
• sen jälkeen osat vaihtuvat
• menetelmän I vaiheessa kysytään ajattelua ja toimintaa avaavia kysymyksiä (ks. menetelmäohjeen alla oleva kysymysryhmä 1)
• menetelmän II vaiheessa kysytään toisen ajattelua uusille urille vieviä kysymyksiä (ks. menetelmäohjeen alla oleva kysymysryhmä 2) teemaa vaihtamatta
• on huomattava, että kysymyssanalla eikä verbillä alkaessa kysymyksestä on mahdollista tehdä avoin ja puhdas
• osallistujat kirjoittavat tiedustelemisen avulla syntynyttä ajattelua tai oivalluksia talteen.

1. Ajattelua, toimintaa ja tunteita avaavia sekä asian käsittelemistä edistäviä avoimia kysymyksiä:

Esimerkkejä ymmärtämistä ja asian käsittelemistä edistävistä kysymyksistä:

• Miten ajattelet…?
• Miten sinun mielestäsi tämä…?
• Miten selität…?
• Miten ajattelet tehdä…?
• Mitä se merkitsee…?
• Mitä tästä tai siitä seuraa…?
• Mihin tuollainen johtaa…?
• Mihin tuo perustuu…?
• Mitä varten ajattelet…?
• Missä tilanteessa se toimii…?
• Millaista ajattelua tämä…?
• Mistä päättelet että…?
• Mikä sen tekee…?
• Millainen toiminta voisi…?
• Miten perustelet tätä…?
• Kuinka kannattaa…?
• Milloin tämä on…?
• Minne nämä tulee…?

2. Ajattelua uuteen suuntaan vieviä avoimia kysymyksiä

Dialogista polkua voi vaihtaa tiedustelemalla niin, että se kohdistuu tulevaan toimintaan tai tulevaisuuteen. Näin saadaan osallistuja(t) löytämään uusia ajattelun vaihtoehtoja ja ratkaisuja.

Esimerkkejä ajattelua ja asian käsittämistä uuteen suuntaan vievistä kysymyksistä:

• Mikä olisi ensimmäinen askel…?
• Mikä saisi tästä…?
• Mikä toisi tähän asiaan…?
• Miten on tultu tähän…?
• Mikä voisi olla seuraava…?
• Miten tätä voisi muuttaa…?
• Minkä näistä asioista nostat esiin…?
• Milloin tuo toimii…?
• Miten sitten jos…?
• Mikä tämän veisi…?
• Miten pääset tästä…?
• Mitä on hyvä tehdä seuraavaksi?
• Mikä voisi tuoda ratkaisun?
• Jos mietit tätä toisin, mistä lähdet…?
• Mitä voisit muuttaa…?
• Mikä tämän ratkaisisi?
• Mitä nyt kannattaa tehdä?
• Miten tästä pääsee eteenpäin?
• Minkä johtopäätöksen teet itse nyt?
• Miten tämän voi saada toimimaan?
• Mikä sinun mielestäsi on tässä olennaista?
• Mihin tulokseen tulimme tässä keskustelussa?
• Mitä meiltä vielä puuttuu tästä?
• Mikä toisi parhaan tuloksen?
• Mikä veisi tätä juttua nyt huimasti eteenpäin?

Yhteispohdinta oppimisyhteisössä: Menetelmän synnyttämää ajattelua ja kokemuksia käsitellään koko ryhmässä. Hyödyllinen kysymys on: Mitä havaitsit tässä harjoituksessa? Toinen vaativampi kysymys on: Mitä opit tässä harjoituksessa? Kolmas hyödyllinen kysymys voi olla: Mikä yllätti tässä harjoituksessa? tai Mitä tästä harjoituksesta seuraa? tai Mikä merkitys tällä harjoituksella on sinulle? Pohdinnassa on tarkoitus kuunnella monien ajattelua. Yhä useamman saa mukaan pohdintaan kysymällä esimerkiksi "miten vielä ajattelet", "ihan vähäpätöiseltäkin tuntuva ajattelu kannattaa kertoa", "miten joku jatkaa", "mitä muuta voisi tässä yhteydessä vielä tuoda esiin" jne. Pohtimista ei lopeteta muutaman aktiivisen puheenvuoroihin. Osallistujat harjaantuvat näin hiljaisiin hetkiin, jolloin on aikaa ajatella. Pohdinnan jälkeen jokaisella on käsitystä kuninkuuslajin harjoittamisesta, tiedustelemisen mahdista keskusteluissa ja tiedonluomisessa niin, että harjoittelu arjen tilanteissa voi jatkua.

Jos ja kun hoksataan tiedustelemisen merkitys, tavallinen tapa on, että sen jälkeen kysytään toisen ajattelusta vain yhden kerran; nyt olen tiedustellut eikä enempää tietoa tarvita. Tiedustelemisessa joudutaan myös helposti umpikujaan: kysytään umpimähkäisesti jotain tai tiedustellaan aina vain edellisestä puheenvuorosta. Keskustelu alkaa helposti kiertää kehää. Näin keskustelussa, ongelmanratkaisussa tai tiedonluomisessa ei päästä eteenpäin. Taitavammin tiedusteltaessa osataan kysyä avoimia kysymyksiä, jotka saavat osallistujat pohtimaan ja avaamaan ajattelua. Taitavasti tiedustellessa kysymykset saavat löytämään ratkaisuja ongelmallisiin asioihin ja auttavat oppimisessa ja tiedonluomisessa uuteen suuntaan. Tiedusteleminen osataan yhdistää myös avainlausumien poimimiseen ja avaamiseen (ks. menetelmät Sieppaa kuumia sanoja ja Syväsukella pinnanalaiseen).