Home Dialoginen lämmittely Dialoginen asenne Dialoginen toimintaote Dialoginen hetki Dialoginen kokonaiskuva

Menetelmä 1: Idätä ja kouli (Oman kehitteillä olevan ajattelun avaaminen)

(Oman kehitteillä olevan ajattelun avaaminen, III Dialogisen hetken synnyttäminen, dialogikohtaus 21, engl. 14)

Tavoitteena on oppia kertomaan keskusteluissa ja tiedonluomisessa ajatteluaan jo ”itutasolta” lähtien - tavallaan olla välittämättä siitä, onko omassa ajattelussa vielä mitään selkeää tai järkeä laisinkaan. Tavoitteena on oppia kantamaan kortta yhteiseen kekoon idealla, että saa olla kehitteillä. Puhuja ymmärtää, että dialogissa osallistutaan senhetkisen ajattelun mukaisesti ja että näin ajattelu itää, kouliintuu ja ymmärrys sekä osaaminen lisääntyvät.

Ohjeet

  • osallistujat johdatellaan dialogiin kuuluvaan keskeiseen periaatteeseen, lupaan olla kehitteillä; menetelmää myös demonstroidaan
  • teemaksi valitaan oppimisen tavoitteen tai tiedonluomisen kannalta tärkeä aihe, avoimen kysymyksen muodossa (tässä esim. Kuinka päästään kehitteillä olemisen sallivaan työskentelyyn?)
  • osallistujat jaetaan 3-4 henkilön pienryhmiin
  • jokaisella on 5 tikkua käytössä; tikku on ikään kuin ajattelun itu, pieni pala, yhteiseen ymmärrykseen ja tekemiseen; tikku kuvaa myös vastuuta yhteisessä tiedonluomisessa
  • jokainen oman ajattelun kertominen kuluttaa yhden tikun
  • vuorollaan puhutaan lyhyesti, n. 2 virkettä, muut kuuntelevat sanatarkasti
  • sen jälkeen tikku laitetaan pöydälle; kun kaikki tikut on käytetty, ne otetaan uudelleen käyttöön niin monta kertaa kuin keskustelukierroksia halutaan
  • vuoro otetaan ja annetaan epämääräisessä järjestyksessä, ei siis myötä- tai vastapäivään
  • keskustelu kestää n. 15 minuuttia
  • lopuksi tikuista tehdään pienryhmissä rakennelma, joka kuvaa asiaa, joka keskustelusta jää elämään; osallistujat kirjoittavat oivalluksensa muistiin.

Yhteispohdinta oppimisyhteisössä: Menetelmän synnyttämää ajattelua ja kokemuksia käsitellään koko ryhmässä. Hyödyllinen kysymys on: Mitä havaitsit tässä harjoituksessa? Toinen vaativampi kysymys on: Mitä opit tässä harjoituksessa? Pohdinnassa on tarkoitus kuunnella monien ajattelua. Ohjaaja saa yhä useamman mukaan kysymällä esimerkiksi "miten vielä ajattelet", "miten joku jatkaa", "mitä muuta voisi tässä yhteydessä vielä tuoda esiin" jne. Pohtimista ei lopeteta muutaman aktiivisen puheenvuoroihin. Pohdinnan jälkeen jokaisella on käsitystä luvasta olla oppimisessa ja tiedonluomisessa kehitteillä niin, että harjoittelu arjen tilanteissa voi jatkua.