Menetelmä 1: Keskusteluliput (Vuoron ottaminen ja antaminen)
(Vuoron ottaminen ja antaminen, II Dialogiin valmistava toimintaote, dialogikohtaus 12, engl. 8)
Tavoite on oppia säätelemään omaa osallistumista keskusteluissa ja yhteisessä tiedonluomisessa niin, että jokainen puhuu ja kuuntelee myös toisen puhetta. Tarkoitus on, että jokainen saa puhua tai joutuu puhumaan ja että jokainen pääsee tai joutuu kuuntelemaan. Osallistuja sisäistää vuoroin puhumisen ja kuuntelemisen rytmin.
Muista havainnoida tiedostavasti suhtautumisesi ihmisystävällisyyttä ja vastavuoroisuutta!
Ohjeet
- ohjaaja perustelee keskustelulippujen käyttöä symmetrian oppimiseksi ja havainnollistaa menetelmää
- keskustelun teema valitaan kohdennetusti oppimistavoitteen ja osallistujien senhetkisen osaamisen mukaan
- osallistujat jaetaan 3-4 henkilön ryhmiin
- osallistujille jaetaan keskusteluliput
- jokainen saa 5 keskustelulippua, ikään kuin pääsylippuja keskusteluun
- jokainen oman ajattelun kertominen kuluttaa yhden lipun ja lippuja käytetään tasaisin välein
- asioista puhutaan keskittyneesti ja pysähtyen, noin 2 virkettä kerrallaan
- puheenvuoron jälkeen laitetaan yksi keskustelulippu pöydälle käytettyjen lippujen kekoon
- jokainen ryhmässä käyttää kaikki keskusteluliput ennen kuin aloitetaan uusi kierros
- jokainen ottaa taas viisi lippua ja käyttää ne tasaisin välein uudella kierroksella
- ryhmät jatkavat kierroksia omaan tahtiin
- vuoro otetaan ja annetaan ryhmässä epämääräisessä järjestyksessä, ei myötäpäivään tai vastapäivään edeten
- osallistujat tekevät synteesin (kokonaiskuvan) keskustelukierroksilla oppimastaan
- koko keskustelu kestää n. 10 minuuttia.
Yhteispohdinta oppimisyhteisössä: Menetelmän synnyttämää ajattelua ja kokemuksia käsitellään koko ryhmässä. Hyödyllinen kysymys on ”mitä havaitsit tässä harjoituksessa”? Toinen vaativampi kysymys on ”mitä opit tässä harjoituksessa”? Tarkoitus on kuunnella monien ajattelua ja kokemuksia, ei vain joidenkin. Yhä useamman saa mukaan pohtimaan kysymällä esimerkiksi ”miten vielä ajattelet”, toteamalla ”ihan vähäpätöiseltäkin tuntuva ajattelu kannattaa kertoa”, ”miten joku jatkaa”, ”mitä muuta voisi tässä yhteydessä vielä tuoda esiin” jne. Yhdessä pohtimista ei lopeteta muutaman aktiivisen puheenvuoroihin. Osallistujat harjaantuvat hiljaisiin hetkiin, jolloin on aikaa ajatella. Pohdinnan jälkeen jokaisella on käsitystä vuoropuhumisesta ja vuorokuuntelemisesta niin, että harjoittelu arjen tilanteissa voi jatkua.
